Hypnoosin avulla tupakasta irti

LuontaisTERVEYS Nro 1/05 Teksti: Anne Jessen

Tupakoimattomuus on tärkein yksittäinen väestön terveyttä edistävä tekijä. Tupakointi on vähentynyt, mutta noin miljoonan suomalaisen suupielessä tupakka vielä savuaa. Hypnoosista monet ovat saaneet avun irtautumiseen. Suggestion avulla kumotaan ihmisen itserakentamat sisäiset pakot.

- Onnistumisen kannalta tärkein edellytys on ihmisen oma motivaatio lopettaa tupakointi. Suggestiolla voidaan tätä tahtoa tukea, Kari Tuomaala sanoo.

Suomen Hypnoosi- ja Psykovalmennus Keskus Oy:ssä työskentelevä hypnologi Kari Tuomaala on yli kahdenkymmen en vuoden ajan käyttänyt hypnoosia tupakasta vieroittamiseen. Hänen kokemustensa mukaan menetelmä on erittäin tehokas:

- Yksilötason istunnoissa 90 prosenttia ja ryhmissä 60 prosenttia ihmisistä onnistuu tupakoinnin lopettamisessa. Ero johtuu siitä, että ryhmiin tulee mukaan sellaisiakin, joiden tulemisen syynä on jokin muu kuin halu päästä tupakasta irti, esimerkiksi uteliasuus.

- Parhaimmin onnistuvat ne, jotka ovat polttaneet kauan ja paljon. Tupakointi aiheuttaa heille selvästi tuntuvaa terveydellistä haittaa ja suurta rahanmenoa. Heillä on moninkertainen motivaatio verrattuna harvakseen poltteleviin. Perheenäiti, joka imaisee silloin tällöin savut ja nekin kenties lapsilta salaa ei ehkä todellisuudessa haluakaan lopettaa. Pieni savukemäärä ei tunnu kukkarossa eikä terveyskään ole vakavasti uhattuna.

Ajattelua hallitsevat hokemat?

- Olennaista on miettiä niitä syitä, minkä vuoksi polttaa. Aikoinaan moni aloitti murrosiässä. Taustalla oli halu korostaa omaa itsenäisyyttä, “kuulua isoihin”. Aikuisella on eri syyt. Hän on tapariippuvainen. Hänen tupakointinsa liittyy aina johonkin muuhun toimintaan. Aamu alkaa mukavasti, kun ottaa kahvin, savukkeen ja sanomalehden. Kun tupakka jää pois, tuntuu, että kokonaisuudesta puuttuu jotakin ja tästä seuraa turvattomuuden tunne.

- Ihminen on muokannut ajattelunsa tiettyyn kaavaan: “Täytyy saada ensin savut, ja sitten ryhdyn töihin.” “Pakko ottaa tupakka, että rauhoitun”. Tällaisilla alitajuntaan vaikuttavilla hokemilla ihminen on saanut itsensä uskomaan, ettei selviä ilman tupakkaa.

Ei keinotekoisia stoppeja

- Hypnoosi puree hyvin, koska sillä vaikutetaan nimenomaan alitajuntana. Suggestiolla hokema kumotaan ja luodaan tilalle uusi: “Selviät hienosti ilman tupakkaakin”. “Rauhoittuaksesi et tarvitse tupakkaa”. Asennekasvatuksesta tässä on kysymys.

Kari Tuomaalan mukaan yleensä kaksi hoitokertaa riittää.

- Jos luottamus oman päätökseen alkaa jossain vaiheessa rakoilla, voi tietenkin tulla hakemaan lisätukea. Tärkeintä on kuitenkin se, että ihmisen oma halu pysyä irti tupakasta säilyy.

- Ihmistä, jolla ei ole todellista motivaatiota lopettaa, on turha hypnotisoida. Hypnoosilla ei voi ketään pakottaa tekemään jotakin, vaan sillä tuetaan ihmisen omaa tahtoa.

- Hypnoosin avulla ei mielestäni pidä rakennella keinotekoisia esteitä rajoittamaan tupakointia, esimerkiksi: “kätesi tuntuu painavalta, kun otat tupakan” tai “alat tuntea pahoinvointia, kun sytytät savukkeen”. Tällaisten suggestioiden teho on lyhytaikainen ja arveluttava. Näin alkeelliset menetelmät aiheuttavat elämän joissain vaiheessa aina sijaisriippuvuuksia ja ahdistuneisuutta. Hypnoosia tulee käyttää vain kannustamaan asiakkasta saavuttamaan tavoitteensa. Kysymys on aina asiakkaan omasta valinnasta.

Nikotiiniriippuvuutta liioiteltu

Pidin aiemmin nikotiiniriippuvuutta itsestäänselviönä. Asiakastyössä saamani kokemukset ovat kuitenkin johtaneet kyseenalaistamaan asian.

Vieroituksessa luonani käyneet asiakkaat eivät jälkeenpäin kärsineet niistä vieroitusoireista, joista yleisesti puhutaan, kuten vapinasta, päänsärystä ja lisääntyneestä ruokahalusta. Jos nikotiiniriippuvuus olisi niin suurta kuin väitetään, miten on silloin mahdollista, että parikymmentä vuotta kaksi askia päivässä poltellut irrottautuu tupakasta helpommin kuin muutaman savukkeen silloin tällöin polttava ihminen.

- Moni on lopettamisvaiheessa hermostunut. Kyse on henkisestä taistelusta. Aivan samanlaisia oireita kokee esimerkiksi laihduttaja. Mielessä pyörii alati se, mistä joutuu kieltäytymään. Pelko epäonnistumisesta stressaa.

- Epätoivoisessa tilanteessa lakon yrittäjä etsii hyvää syytä rikkoa lupauksensa. Tekosyyksi kelpaa esimiehen moitteet, vaimon jäkättäminen tai myöhästyminen bussista. “Tämä oli liikaa, nyt en jaksa enää” - sitten voikin taas pistää tupakan huuleen.

- Imaistessaan savut tupakoitsija kokee mukavasti leviävän rentoudentunteen. Johtuuko se nikotiinista? Mielestäni ei, vaan kamppailusta vapautumisesta. Yhdestä imaisusta tuskin voi saada sellaista määrää nikotiinia, jonka lakon aikana muodostunut vajaus vaatisi.

Riippuvuuden tilalle toinen

- Viime aikoina moni tupakoitsija on siirtänyt riippuvuutensa nikotiinia sisältäviin valmisteisiin, joita myydään helpottamaan tupakasta vieroittumista. Olen hoitanut entisiä tupakoitsijoita, jotka haluavat irti nikotiinipurukumiriippuvuudestaan. Joidenkin tietojen mukaan nikotiinipurukumilla tupakoinnistaan eroon pyrkivistä jopa 15-35 prosenttia on tullut riippuvaiseksi nikotiinipurukumista.


(toim. Komm.)

Jos apteekin nikotiinivalmisteilla onnistuu pääsemään tupakoinnista eroon, asia on hyvä. Jos taas tupakan tilalle tulee nikotiinipurukumi, voi kysyä kannattaako siirtyä riippuvuudesta toiseen? Kannattavaa se on ainakin lääketeollisuudelle.

Summa summarum: Oma motivaatio lopettaa on tärkein onnistumisen edellytys.

Tutkimuksia aivan varmasti tarvitaan. Ja niitä odotellassa voi vaikkapa stumpata tupakan.
Teksti: Anne Jessen

© Suomen Suomen Hypnoosi- ja Psykovalmennus Keskus. Kaikki oikeudet pidätetään.